Pentutreffit Tampereella

Eilen meillä oli ilo ja kunnia osallistua Ringon sisarusten ja puolisisarusten pentutreffeille Tampereen Lamminpäässä. Paikalla oli kattava otos Cucun ja Neckun pentueista, eli Ripa, Osku ja Kukka Cucusta ja Jymy, Occo ja Liina Neckusta. Näiden lisäksi Necku itse, Pilkku-pappa, Ammi Apina sekä kunnioitettu KARVAMÖÖMÖÖ jota myös Fannyksi kutsutaan.

Taisi siellä joitain ihmisiäkin olla paikalla... vitsivitsi, kiitos etenkin Liinan omistajille mahtavasta paikasta! Ja tietty Karolle kaikista viisaista neuvoista ja Ripan trimmauksesta. Mutta jotta tästä ei tulisi Oscar-juhlan kiitospuhetta, mennään itse asiaan.

Matka taitettiin Jymyn ja Helin kanssa. Jymy ja Ringo ovat hienoja automatkustajia, molemmat nukkuivat koko matkan edestakaisin. Debbie on autoilijana täysin erilainen, aina kun se on kyydissä matka sujuu tarkkailun merkeissä, nukkuminen alkaa vasta vähintään tunnin matkustamisen jälkeen, eikä se koskaan kestä kauaa. Ehkä sitten joskus kun meillä on oma auto, voidaan treenata Debbiekin rauhallisemmaksi automatkustajaksi.

Perillä odotti kunnon vastaanottokomitea! Haukkua riitti ja kaikki tulijat tarkastettiin aikuisten koirien toimesta.




Voisin kuvitella, että vaikka ihmisellä olisi miten syviä murheita tahansa, pentutreffit saisivat surullisimmankin yksilön hymyilemään. On oikeasti maailman parasta katsella kun pikkupennut tuhisevat jaloissa ja ärisevät toisilleen. Kaikki tästä eivät tosin pidä, Pilkku-pappa tuhosi mielummin vanhaa jalkapalloa pihan toisella puolella...


Mä oon kova Pilkku-fani, se näyttää ja käyttäytyy mahtimiehen tavoin, mitä se onkin. Toivottavasti Ringokin näyttää yhtä macholta aikuisena kuin Pilkington. Mutta Pilkku ei herrasmiehenä silti suutu pennuille, vaikka esimerkiksi karvainen turkulainen Osku yritti hiukan härnätäkin.

Ringon mutsi Cucu ei ollut paikalla, mutta onneksi Necku-mummu tuurasi hyvin. Ringo suhtautui onneksi kunnioittavasti muihin koiriin, ja oli aluksi jopa hieman tarkkailevalla kannalla. Karo (vai Caro?) sanoi, että tämä on Cuculta perittyä, kuten myös Ringon naama. Jos näin on, niin mikäs siinä, Cucuhan on aivan upean näköinen, niinkuin joku on joskus tainnut sille sanoakin...

Cucusta puheen ollen, Ringon eka näyttely on muuten Terri-Erissä 29.8. Jännää! Miten pikkuherra malttaa esittäytyä? Caro on onneksi lupautunut esittämään tuhisijan.

Tämä merkintä poukkoilee nyt aiheesta toiseen, mutta mun viiden viikon loma loppuu huomenna, joten olen vähän vauhkona. Oli hauska huomata, että Ringon puolisisko Liina ja sisko Kukka olivat mahtavan ärtsyjä muijia, vaikka kooltaan olivatkin PALJON uroksia pienempiä. Jos joku veli kävi ryppyilemään, niin tytöt ottivat heti luulot pois. Kamalan söpöjäkin ne olivat.

Nyt taitaa olla niin, että annan kuvien puhua puolestaan. Painia riitti!


PS! Onnea miljoona kiloa Debbien siskolle Pepille ja Rasse-isukille hienoista näyttelysijoituksista! Peppi voitti luokkansa ja oli narttujen neljäs ja Rasse AVO-luokan kakkonen, urosten neljäs. ERIt paukahti molemmille. GO GO GO!