Darrailua dogien kanssa

Oli eilen duunipaikan virkistysilta, ja tulikin virkistyttyä siihen malliin, että tänään aamulla oli vähän heikko olo. Onneks Maija vei tehokaksikon aamulenkille ennen ku lähti Lintsille Pirjon kanssa. Pirmolla on muuten myös russeli, Chino (arvatkaa kenen muusikon mukaan nimetty). Chino on vähän hermoheikko tapaus, ja voin ylpeydellä sanoa, että Debsu on ainoa koira, jota Chino sietää. Debbie on vaan niin taitava sosiaalisissa suhteissa.

Tässä Chino-herran kuva:


Chinosta eli Pinusta on vaikea saada tarkkaa kuvaa, hän kun on AINA liikkeessä.

Tänään huomasin, että krapulakin on huomattavasti kivempaa kun on kaksi nuhisijaa vieressä. Ringo halus nimittäin kanssa sänkyyn, joten nostin hänet mukaan. Debbiehän kuuluu vapaina aamuina sängyn vakiokalustoon, se rakastaa loikoilua ja kiireettömiä aamuja yhtä paljon kun minä ja Maijakin.

Oli joka tapauksessa mahtava seurata kun Debbie ja Ringo lepuuttivat sängyssä. Sain aiheesta pari söpöä kuvaakin.


Tässä Debbie sanoo: "Jep, Ringo simahti".



Tässä taas esitellään pilkullisia masuja :D

Juttelin muuten eilen työkaverin kanssa aiheesta koiraihmiset ja ei-koiraihmiset. Tultiin siihen tulokseen, että koirattomat ihmisparat eivät kerta kaikkiaan voi ymmärtää, millaista sisältöä koirat tuovat elämään. Tai sitä, että vaikkeivat koirat puhu ihmisten kieltä, ne oikeasti puhuvat paljon. Minäkin aina laitan Debbien suuhun sanoja, niinkuin vaikka tuossa kuvatekstissä, mutta koiranomistajat voivat varmasti samaistua siihen tunteeseen, kun yhtäkkiä ymmärtää mitä koira ilmeillään ja eleillään sanoo. Se on ihan parasta.